maanantai 1. heinäkuuta 2013

Ajantappajien kesä

"Pystyttekö itse elämään ideologianne mukaisesti?" -kysymys on toistunut oikeastaan jokaisessa Ajantappajien näyttelyssä tai tapahtumassa. Imatran Big band festivaalilla olevan Tapa aika ennen kuin se tappaa sinut -teoksen ohessa ihmisten kanssa tuo sama kysymys on noussut jälleen useaan kertaan esiin. Sellaista kritiikkiä on esitetty, että suomalaiset ovat valmiiksi jo tarpeeksi vapaa-ajan perään, ettei tällaista pitäisi enää tukea. Teos sekä Ajantappajat ovat herättäneet jälleen paljon keskustelua.

"Can't open no:394" GalleriArissa olevasta
näyttelystä Antti Kuusen valokuva
Ideologian mukaisesta elämästä jäin kuitenkin pohtimaan, että mistä siinä on oikeastaan kyse? Kuinka tuon voisi pukea parhaiten sanoiksi? Alkujaan puhuimme Ajantappajien kesken kiireen vastaisesta kampanjasta, joka taisi kuitenkin olla hyvä lähestymistapa itse aiheeseen. Emme halua että ihmiset tekisivät asioita välttämättä vähempää. Vastustamme kiirettä.

Tämän vuoden teemaa, läsnäolon taitoa, pohdiskellessani aiemmin alkuvuodesta huomasin että prosessi on käynnistynyt minussa. Kiinnitin entistä enemmän huomiota siihen ihmiseen joka milloinkin oli kohdattavana. Monesti unohdin sen vuoksi mitä olin ollut ennen sitä tekemässä, mutta tähän mennessä jokainen niistä asioista on palautunut mieleen. Ja jokainen ihminen on tullut kohdattua aidommin.

Elänkö sitten ideologian mukaisesti vai pyrinkö kasvamaan sen osoittamaan suuntaan ihmisenä? Annan ääneni jälkimmäiselle vaihtoehdolle. Tämä ei rajaa sitä pois, ettenkö voisi tehdä paljon asioita. Teen ja tulen aina tekemään, olen sen verran aktiivinen sekä impulsiivinen persoona. Kiireen rajaan parhaani mukaan pois. Ajantappaminen ei ole sama asia kuin laiskottelu.

Salla-Mari Lukkarisen taidonnäyte kellokoruista
Eilen kävelin Imatran big band festivaalin portille päin 3 kilometrin matkaa, kun huomasin että kenkäni meni rikki. Tuo Merrelin sandaali oli palvellut pitkän ajan jo minua. Illemmalla kertoessani Ajantappajien toiminnasta oivalsin jotain. Aamulla herätyskelloni jätti herättämättä jostain syystä. Tämä ja kenkä-episodi sopivat ajantappajan elämään kuin nakutettu. Kelloja ja kenkiä olemme keränneet ja käyttäneet yhteisötaideteoksissa alusta alkaen. Nyt sain lisää omakohtaisia kokemuksia molemmista.

Lopuksi käytän vielä mahdollisuutta muistuttaa, että Imatran big band festivaaleilla on mahdollista käydä osallistumassa Tapa aika ennen kuin se tappaa sinut -kelloteokseen ja teetättää kellon osista itselleen uniikki käsityönä tehty koru. Tuotto käytetään taiteilijan palkkaan sekä Ajantappajien toiminnan tukemiseen. Lisäksi Mikkelissä GalleriArissa heinäkuussa ja elokuussa ravintola Hillassa on mahdollista käydä ihastelemassa Ajantappajien taidenäyttelyä. Elokuussa olemme myös Imatran Taideyössä ja syksyllä tapaamme Lappeenrannassa.

Kiireetöntä ja nautinnollista kesää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti